Koronaviruksen vaikutuksia kiinteistökehitykseen

Koronaepidemian aiheuttama kriisi ravistelee ympärillämme olevaa yhteiskuntaa. Trewen asiantuntijat vastaavat kysymyksiin liittyen koronaviruksen vaikutuksista kiinteistökehitykseen.

1. Jatkuuko kaupungistumiskehitys?
   Kriisin vakavuudesta huolimatta on nykytiedon valossa oletettavaa, että koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolosuhteiden vaikutus yhteiskuntaamme on tilapäinen ilmiö. Kriisin vauhdittamana mediassa on esitetty erilaisia arvioita siitä, että koronakriisi voisi olla kaupungistumisen käännekohta ja että kriisin jälkeen koittaa ”uusi aika”. On toki selvää, että tämä kriisi tulee osaltaan muokkaamaan meidän kaikkien käsityksiä jollain tasolla, mutta tilanteen normalisoituessa todennäköisin kehityskulku on edelleen, että ihmisten asumis- sekä kulutuspreferenssit pysyvät pääosin entisenkaltaisina, minkä seurauksena kaupungistuminen jatkuu. Toisin sanoen kaupungistumiseen liittyvät hyödyt eivät tule koronakriisin myötä katoamaan.

2. Jatkuuko lisä- ja täydennysrakentaminen?
   Kaupungistumisen jatkuessa maata tarvitaan hyviltä rakennuspaikoilta jatkossakin, mikä tarkoittaa, että lisä- ja täydennysrakentaminen on edelleen vähintään yhtä ajankohtaista kuin aiemminkin. Samalla on hyvä huomata, ettei kiinteistöjen peruskorjaushankkeiden tarve ole poistunut, vaan poikkeustilasta huolimatta kiinteistöjen kunnosta on huolehdittava. On kuitenkin todennäköistä, että työmarkkinatilanne tuo omat haasteensa esimerkiksi taloyhtiöiden asukasosakkeenomistajien taloudelliseen tilanteeseen. Näin ollen ennakoimme, että lisä- ja täydennysrakentamisesta tulee taloyhtiöille entistä houkuttelevampi vaihtoehto remonttien rahoitukseen.

3. Onko nyt aika tehdä suunnitelmia uusista hankkeista?
   Poikkeustila rajoittaa kasvokkain tapaamisia ja neuvotteluita, jotka ovat asian monimutkaisuus huomioiden olleet tavallinen tapa edetä kiinteistökehityshankkeissa. Kuitenkin nykyteknologia tarjoaa perinteisille tapaamisille loistavia vaihtoehtoja ja jo tässä vaiheessa olemme nähneet monia mallikkaita esimerkkejä onnistuneista verkkoneuvotteluista ja hankkeiden edistämistapaamisista erilaisilla verkkoalustoilla. Lisäksi näemme, että poikkeustilan aikana taloyhtiöillä on loistava mahdollisuus ryhtyä selvittämään, mitä mahdollisuuksia taloyhtiön omistamalla tai vuokraamalla kiinteistöllä voisi olla. Korkeasuhdanteen katkeaminen voi myös avata mahdollisuuden edullisemmille korjausrakentamisen tarjouksille, mikä taloyhtiöiden kannattaa ehdottomasti hyödyntää.

4. Miten jo käynnissä olevien kiinteistöhankkeiden sopimusten käy?
   Kiinteistökehityshanke on sopimusoikeudellinen kokonaisuus, jossa on huomioituna useita eri vaiheita, joilla kaikilla on vaikutuksia hankkeeseen. Sopimuksiin on usein kirjattu asemakaavoituksen vaiheita ja niihin liittyvää osapuolten päätöksentekoa sekä otettu huomioon taloudellinen suunnittelu ja verotus. Suosittelemme kaikkia kiinteistönomistajia, joilla on sopimus tehtynä esimerkiksi rakennusliikkeen kanssa, ottamaan sopimuksen esille ja lukemaan sen huolellisesti läpi. Nyt on erityisesti ajankohtaista pohtia, onko sopimuksessa riittävät sopimuskohdat siitä, miten muuttuneessa tilanteessa toimitaan, mikäli koronavirusepidemia aiheuttaa haasteita. Määritellyt sopimusehdot luonnollisesti vaikuttavat siihen, onko sopimusta syytä päivittää yhteistyössä toisen osapuolen kanssa ennen kuin ongelmia ilmenee. Asiantuntijamme auttavat arviomaan olemassa olevan tilanteen.

5. Taloyhtiöiden saaman myyntituoton hyödyntäminen on tarkkaa: vaikuttavatko Verohallinnon tässä poikkeustilanteessa myöntämät helpotukset tähän?
   Tässä vaiheessa Verohallinnon tuet ja toimet eivät ole kohdistuneet varsinaisiin helpotuksiin tuloverotuksessa. Verohallinnon tukitoimet ovat lähinnä keskittyneet verojen ilmoittamiseen ja verotusmenettelyyn. Veroasiantuntijamme seuraa tilannetta ja uusia mahdollisia ohjeita ja säädöksiä sekä informoi asiantuntemuksemme piirissä olevia asiakkaitamme. Talouden suunnitteluun ja verotukseen liittyviin sopimusehtoihin on syytä kiinnittää huomioita, mikäli hankkeen sopimukset ovat vielä neuvotteluiden alla.

6. Miten taloyhtiöiden yhtiökokoukset nyt järjestetään, kun ei voida kokoontua?
   Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa etäosallistumisen yhtiökokoukseen tietyin rajauksin. Kokonaan yhtiökokousta ei voida järjestää teknisten apuvälineiden avulla, vaan yhtiön on järjestettävä myös perinteinen yhtiökokous. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että paikalla on fyysisesti esimerkiksi hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä. Muut hallituksen jäsenet ja osakkaat voivat osallistua kokoukseen etänä. Tärkeää on huolehtia siitä, että yhtiökokouskutsu on laadittu selkeästi ja etäyhteydet ovat toimivia. Lisäksi etäosallistuminen voidaan toteuttaa osin ennakkoon postin tai sähköpostin välityksellä.

7. Vähentyykö toimistotilan tarve jatkossa?
   Koronaepidemia on muuttanut ihmisten työskentelytapoja ja on hyvin mahdollista, että etätyön suosio kasvaa tämän kriisin myötä. Ennen kriisiä etätöitä ei tehty vielä kaikissa niissä työpaikoissa, joissa se olisi varmasti on ollut mahdollista. Uskomme, että joustavuus etätyön suhteen lisääntyy, mutta edelleen toimistot ovat paikkoja, joissa työyhteisöt kokoontuvat eivätkä ne menetä kokoontumispaikkoina merkitystään. Tässä vaiheessa arvioimme, että muutos on kuitenkin niin pieni, että kaupungistuminen lisää toimistojen kysyntää kehittyvillä seuduilla.