Lähiöiden ja kohtuuhintaisuuden dilemmat

Pääsääntöisesti täydennysrakentaminen yhdistyy ihmisten mielissä tiiviiden kaupunkikeskusten kehittämiseen. Tämä onkin keskeinen osa lisä- ja täydennysrakentamista – mutta samalla meidän ei kannattane rajata muita mahdollisuuksia pois. Suomi on nimittäin täynnä lähiöitä, jotka kaipaavat lisää elinvoimaa ja monipuolisempaa asukasrakennetta, ja vuosi toisensa jälkeen valtion rahoittamissa lähiöohjelmissa etsitään keinoja lähiöiden suotuisan kehityksen fasilitoimiseksi. Toisaalla taas kasvukeskusten yhä nousevat asuntojen hinnat kuumentavat tunteita eikä ole realistista olettaa kohtuuhintaisuuden dilemman ratkeavan, vaikka keskustojen asuntorakentamista pyritään jäykkyyksien vallitessa keskustoissa vauhdittamaan. Lisäksi keskusta-asuntojen pienenevät keskikoot harvoin vastaavat lapsiperheiden tarpeisiin – heidän, joiden merkitystä kaupunkien tulevaisuuden elinvoiman kannalta ei voi liiaksi korostaa.

Täydennysrakentamista on toki mietitty ja analysoitu jo pitkään myös kaupunkikeskusten ulkopuolella. Näissä analyyseissa päädytään lähes poikkeuksetta siihen, että markkinaehtoista kysyntää ei lähiöissä ole eikä taloudellisesti toimivaa kehitysyhtälöä synny. Aivan! Lähiöissä markkinaehtoista kysyntää uusille bulkkikerrostaloille ei ole eikä vastoin markkinavoimia rakennettu valtion tukema kerrostalotuotanto voi tätä ratkaista, sillä avaimet asukasrakenteen monipuolistamiseksi ja siis elinvoiman lisäämiseksi puuttuvat. Olisiko siis aika ajatella asiaa laatikon ulkopuolelta? Ehkä lähiöiden täydennysrakentamista ei pitäisikään käsittää yritykseksi lisätä uusia kerrostaloja jo valmiiksi kerrostalovaltaisille alueille, vaan mahdollisuudeksi monipuolistaa asukasrakennetta ja lisätä elinvoimaa pienemmän tehokkuuden asuntotuotannon avulla.

On sinänsä vaikea kuvitella, ettei markkinaehtoista kysyntää löytyisi alueille, joilla luonto on lähellä ja kaupunkikeskustat ovat nopeasti saavutettavissa – kunhan vain tarjottu tuote on oikea! Samalla myös kohtuuhintaisuuden tavoitteet ovat lähempänä, kun rakennusmaan hinta on matalammalla. Ehkäpä samalla syntyy tilaa myös pienemmille markkinatoimijoille? Tästä huolimatta keskustojen tiivistämistä tarvitaan yhtä kipeästi edelleen, ja lähiöiden oikeasuhtaisen täydennysrakentamisen ottamisella mukaan kaupunkikehittämisen työkalupakkiin kaikki vain voittavat. Olipa täydennysrakentamisen skaala tai ympäristö mikä tahansa, me Treweläiset osaamme auttaa.

Kirjoittanut: Antti Kurvinen (Kirjoittaja on pohtinut kohtuuhintaisuuden ja asuntotuotannon kestävyyden problematiikkaa myös Ruotsissa ja hänen aiheesta kirjoittama kirja löytyy täältä, kirjan julkaisuseminaari löytyy täältä ja aiheeseen liittyvä luentolinkki täältä.)